Kulkiessani kohti koulua,
katson kanaalin. Jäät ovat sulanneet.
Kylmä tuuli puhaltaa takaa.
Ihan syksyinen tunnelma. Askel askeleelta kuljen eteenpäin.
Lasken laattoja jalkakäytävältä jalkojeni alta.
Kadut on lakaistu hiekoista,
asfaltoitu pyörätie näyttää houkuttelevalta.
Lasken skeittilaudan kädestäni maahan,
jatkan matkaa rullaten.
Tuuli antaa lisää vauhtia. Väistelen kaivon kansia ja
tuulen lennättämiä oksia ja risuja pyörätiellä.
Koulu lähestyy metri metriltä. Hyppään pois laudan päältä ja
kävelen sen kanssa aulaan ja sieltä naulakoille.
Ripustan takkini naulakkoon,
jätän myös skeittilaudan naulakoille.
Ja taas uusi päivä on alkanut. Mutta miten se loppuu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti